sunnuntai 30. elokuuta 2009

Vihellys luoksetulokutsua

Muusalla aivan takuuvarmana luoksetulokutsuna toimii vihellys, ja sen opettaminen on oikeastaan käynyt todella helposti. Jenna toivoikin siitä jo selostusta sen opettamisesta, joten täältä pesee! Aikanani olen tämän keinon itse oppinut naksutinguru Veli-Matti Ahosen naksutinsivustolta, joskaan en sitä aivan orjallisesti ole tainnut noudattaa.

Aluksi tarvitaan hyppysellinen pienen pieniä herkkupaloja, nälkäinen (tai muuten vaan ahne) koiranpentu ja muutama minuutti aikaa. Ihan ensimmäiset harjoitukset Muusan kanssa tein seuraavalla tavalla: Asetuin lattialle polvilleni ja piilotin käteni herkkupaloineen selkäni taakse, vihelsin tasaisesti ja annoin selkäni takaa herkkupalan sitä himoitsevalle pennulle. Vihellys loppuu täsmälleen sillä hetkellä kun pentu saa namin suuhunsa, mielellään niin, että pentu joutui hiukan liikahtamaan kohti namin saadakseen. Toistin tätä vaihetta peräkkäin, kunnes namit sillä kertaa loppuivat, eli n. 10-15 kertaa. Tällaista harjoitustuokiota tein Muusan kanssa muutamia kertoja, kunnes se ymmärsi, mistä on kyse ja liikahti minua kohden vihellyksen alkaessa, mutta käden ollessa vielä visusti paikallaan selän takana. Mitä enemmän toistoja, sitä varmemmin pennulle toiminta vahvistuu.

Hiljalleen lähdin sitten siirtämään samaa toimintaa erilaisiin ympäristöihin ja lopulta kokeilin myös tilanteissa, joissa Muusan huomio on kiinnittynyt toisaalle. Koska keuhkoni eivät riitä hirvittävän pitkiin tasaisiin vihellyksiiin, aloin käyttää katkonaista vihellystä "tiiiiii-ti-ti-ti-tiiiiii-ti-ti-ti...." silloin kun koira on pidemmän matkan päässä. Koiran ollessa lähietäisyydellä vaihdan pitkään tasaiseen vihellykseen, mitä jaksan puhaltaa siihen asti, kunnes palkka on koiran suussa. Muusan kanssa olen tosiaan päässyt helpolla, sillä se ymmärsi vihellyksen ilon hirvittävän vähällä vaivalla ja nopeasti. Jos pentu ei meinaa hiffata ideaa, kannattaa lisätä toistoja ensimmäisen vaiheen kanssa ja muistaa tarjota nami siten, että pentu joutuu hiukan liikahtamaan kohti sen saadakseen. Muusalle tällä hetkellä vihellys on niin voimakas signaali, että se havahtuu heti vaikka mistä maailmoista vihellystä kuullessaan. Toistaiseksi se ottaa kutsumerkkinä minkä tahansa ja kenen tahansa vihellyksen, tuli se sitten televisiosta tai ohikulkijan suusta. Eiköhän hiljalleen kuitenkin nuo "väärät hälytykset" karsiudu pois, kun niistä ei palkkaa heru.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti