Huh huh, onpas pitkä aika vierähtänyt, kun olen tätä viimeksi päivitellyt... Aika on kulunut niin nopeasti ja laiskuuskin kai iskenyt. Kesän jäljiltä saa taas sekä koira että emäntä totutella arjen rutiineihin: remmilenkkeihin, säännöllisempään rytmiin ja ruokailutottumuksiin...
Kesän aikana Bennystä ja reilu 1v. kummipojastani tuli hyvät kaverit. Vuorotellen menevät toistensa perässä, enimmäkseen kuitenkin poika koiran perässä! :D Taaperolla on kyllä yllättävänkin hillitty ja oikea tapa paijata koiraa, mutta silti huomaa, että Benny ei aina oikein tiedä pitäisikö painella varmuuden vuoksi karkuun. Sitten toisaalta Bennykin hakeutuu taaperon seuraan ja kanniskelee lelujaan yhdessä leikittäväksi. Ilmeisen hyödynkin lapsen läheisyydestä Benny on jo oppinut: Taaperolla on tapana syöttää omastaan vähintään osa myös karvaiselle kaverille. Maissinaksuista, korpuista ja leivänkannikoista haukataan sulassa sovussa vuoronperään ellei korkeampi taho ole valvomassa. Huvittavinta kuitenkin on, kun molemmat kaverukset nököttävät tiiviisti pöydän vieressä kerjäämässä aina kun muut syövät... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti