lauantai 10. huhtikuuta 2010

Muusan hyppyharjoitukset

Askartelin tänään vanhempieni puutarhaan Muusalle pari hyppyä lapionvarsista. Tähän asti Muusa on harjoitellut matalia hyppyjä sisätiloissa namialustan kanssa, mutta nyt oli aika testata opittua ulkona. Oikein yllätyinkin siitä, kuinka innostuksissaan pikkupiski oli parin hypyn sarjasta, ja se menikin ne jo kuin vanha tekijä vaikka mistä suunnasta ohjattuna. Makkaran voimin treenattiin tänään, ja se näytti voittavan kaikki puutarhan ihanat pupuntuoksutkin, mitkä kovasti vetävät Muusaa puoleensa. Otin hyppyjä sekä namialustan kanssa, että ilman ja ohjailin molemmilta puolilta. Toisinaan lähetin Muusan eteenpäin hypyille namialustan avulla, mutta harjoiteltiin lisäksi myös esteiden taakse jäämistä ja hyppäämistä vasta luvan kanssa. Ja ihan lyhyissä pätkissä tietysti, ettei pieni nausteri pääse kyllästymään.

Puutarhaan oksista väsättyjä keppejäkin testattiin, mutta niiden kanssa treenaamisesta ei kyllä tule mitään. Viime keväänä ne olen sinne pystyttänyt, mutta vinksottavat vähän liikaa. Lisäksi olen apukeppien avulla virittänyt niihin jonkinlaiset ohjauskaaret, mutta nekin lähinnä vain sotkevat koko keppihässäkän hahmottamista. Jatkan siis haaveilua niistä paremmista ja jätän siihen asti keppitreenit odottelemaan alkamistaan.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Vähän edistymisiäkin :)

Kävin pitkästä aikaa Muusan kanssa ihan kahden lenkkeilemässä, ja samalla harjoiteltiin vähän seuraamista makkaran voimin. Olikin mukava huomata, kuinka hyvin keskittymiskykyä neiti on itselleen saanut ja se seuraaminenkin sujui sheippaamalla ihan mukavasti meidän tasoomme nähden. Mihinkään viralliseen tokosuoritukseen minulla ei ole paineita, kunhan suunnilleen kohdillaan tulee ja säilyttää kontaktia. Agility tulee kuitenkin olemaan se Muusan päälaji, kunhan päästään vauhtiin. Kaikkiaan muutenkin Muusan käytös on aavistuksen vaikuttanut rauhoittuneen. En oikein voi ottaa kunniaa mistään tehokkaasta treenistä, mutta joka tapauksessa Muusa tuntuu availevan sanaista arkkuaan vähän vähemmän kuin aikaisemmin. Jopa lapsista on päästy ohi ihan kunnialla, kunhan eivät sentään innostu juoksemaan tai hyppimään.

Bennyn kanssa polttelisi jo kovasti päästä agilityssä oikeille kisakentille, mutta vähän vielä täytyy keräillä rohkeutta. Tämän viikon treenit olivat kyllä siinä mielessä lupaavat, että rengas meni jo vauhdissakin oikein hienosti oikeasta kolosta ja takaaleikkaukset (tosin helpoissa kohdissa) sujuivat kohtuullisen sujuvasti. Myös keinun Benny suoritti reippaasti ja itsenäisesti, joskaan ei vielä ihan päätä huimaavalla vauhdikkuudella. Kepit sen sijaan olivat murheenkryyninä. Halusin ottaa niitä namialustan kanssa ja vaikeammalta puolelta, joten läskiksihän se meni tietenkin. :D Alku hyvin, mutta siinä vaiheessa kun Benny bongasi namialusta, se jätti kepit kesken. Tiedän kyllä maltin olevan valttia, mutta ei meinannut kyllä sillä kertaa oma hermo kestää.

Haaveilen tällä hetkellä omista kunnollisista harjoituskepeistä, joiden avulla saisin rauhassa treenata useammin. Nyt vaan pitäisi suunnitella huolellisesti ja katsella materiaaleja rautakaupasta, ja isäni jo lupautui mahdollisesti hitsaushommiin! Ehkä siis tämä haave on oikeasti saavutettavissa.