Heräsin eilen agilityssä vihdoin ihan lopullisesti siihen tosiasiaan, että Muusan kanssa on tehtävä enemmän töitä että ero minusta sujuisi nätimmin. Muusan on kuitenkin totuttava siihen, että se välillä saa odottaa vuoroaan boksissa tai häkissä. Niinpä tänään aloitin tehokkaasti harjoitukset boksilla, mikä on Muusalla osittain nukkumapaikkanakin. Ensin houkuttelin Muusan nameilla menemään itse boksiin ja kun se natusteli siellä tyytyväisenä herkkujaan, suljin oven. Boksin ovessa on kuppi, johon pudotteli pienenpieniä murusia nameista, eikä Muusalla tässä vaiheessa ollut mitään hätää olla suljetun oven takana. Otin myös askeleita boksista pois päin ja palasin aina pudottamaan namia boksin kuppiin. Itseasiassa harjoitukset menivät niin hyvin, että poistuin jopa näkyvistä Bennyn kanssa, eikä Muusalla ollut hätää paluutani odotellessa. Olenkin nyt toiveikas tämän suhteen, ja toivon että keston lisääminen sujuu yhtä mainiosti kuin tämä alkukin. :)
Olin myös ahkera tänään heti aamutuimaan ja siistin molemmat koirat ajelemalla posket, kaulan, korvanlehdet ja peräpeilin. Muusan kanssa ajelu meni nyt suhteellisen kivuttomasti, ainakin verrattuna siihen edelliseen taisteluun koneen kanssa. Tähän vaikutti varmaan osin myös se seikka, että nyt alustana oli tuoli, mikä alueena oli sen verran pieni, ettei neitosen ollut niin helppo siitä lähteä lipettiin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti