Muusa-vauvasta kasvoi yllättäen Aikuinen Nainen, kun juoksut alkoivat pääsiäisenä. Olin niitä hiukan osannut aavistellakin pari edeltävää viikkoa, mutta tuntuu siltikin hurjalta, että pikkuinen on jo näin iso! Hätäpäissäni piti jotkun housutkin sitten keksiä, joten päästin luovuuteni valloilleen ja ompelin nopeasti napeilla kiinnitettävät pöksyt, jotka pääsivät suhteellisen nopeasti Muusan inhokkilistalle. Nyt viikon niitä katseltuaan se yrittää jo sujuvasti luikkia pakoon heti kun otan pöksyt käteeni. Muuten juoksut eivät näytä juuri neitiä häiritsevän. Housut tosin saavat Muusan hiipimään seiniä pitkin ja raahaamaan peräpäätään välillä raihnaisen rusakon tavoin, joten ihan tavallista elohiiren elämäänsä se ei nyt koko päivää pääse viettämään.
Juoksuista johtuen olen ottanut Muusan kanssa treenailun nyt tällä viikolla hiukan rauhallisemmin, ihan katsoakseni hiukan ensin, miten hormonitoiminnan myllerrys pentuun vaikuttaa. Lähinnä olen jotain supermukavia pikkuhetkiä ottanut naksutellen hiukan vaikka lenkin yhteydessä. Muusan kanssa olen nyt piakkoin aloittelemassa koiraetsintää Pirkanmaan etsijäkoirien alkeiskurssilla. Se on varmasti Muusalle mieluinen laji, sillä se käyttää nenäänsä ihan toiseen tapaan kuin Benny. Toivoisinkin, että jatkossa löytäisin molemmille koirilleni jotkut niille ja itselleni sopivat harrastukset, jotta sekä ihminen että koirat pysyisivät aktiivisina. Aikataulut eivät vain aina mene ihan nappiin, ja tämän etsintäkurssinkin suhteen ainakin pari kertaa tulee jäämään väliin. Onneksi etsintäharrastukseen kuuluu säännöllinen treenirinki, jossa voi sitten puuttuvia kurssikertoja suorittaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti