sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kisat nro 2

Tänään käväistiin Bennyn kanssa Janakkalassa toisissa agilitykisoissamme. Tällä kertaa ratoja oli vaan yksi ykkösluokkalaisille, joten vähäisellä osallistujamäärällä aamu meni tosi nopeasti. Itse kirmasin paikalle suoraan yövuoron jäljiltä, ja varsinaisen jännitysmomentin aiheutti se, että en meinannut löytää kisapaikalle, koska ajo-ohje oli jäänyt vain muistini varaan! Lopulta ehdin ilmoittautumaan 10 minuuttia ennen rataantutustumista, mutta onneksi tällä kertaa maksit ja medit kisasivat ennen minejä. Jäi siis silti ihan tarpeeksi aikaa lämmitellä koira.

Heti jo sivusta huomasin, että rata ei vaikuttanut kovin helpolta tällä kertaa. Rataan tutustuessa katsoin aluksi vähän, mitä kuvioita muut lähtivät suunnittelemaan ja yritin sitten tehdä itselleni ja Bennylle sopivat koukerot. Paria kohtaa epäröin kyllä ihan viimemetreille asti, miten ne minun kannattaisi ohjata. Tiesin kyllä jo tässä vaiheessa, että nopeaa rataa en saisi Bennyn kanssa tehtyä, sillä muutama kohta olisi pakko ohjata hitaamman kautta. Alku ei muutenkaan luvannut hyvää, sillä harjoitusesteillä yhteispelistä ei meinannut tulla mitään. Olin itse hermostunut, Benny oli keskittymiskyvytön ja lähes kaikki meni lämmittelyesteillä pipariksi. Sain kuitenkin edes pari onnistunutta suoritusta, jonka varassa yritin itseeni valaa positiivista tahtoa.

Mineistä starttasimme neljäntenä. Radan alkuosa meni suunnitellusti, joskin hiukan hitailla linjoilla. Ensimmäinen varsinainen moka tapahtui esteellä nro 10, ja onnistuin sössimään ihan aidan valssaamisen jälkeen niin, että Benny kiersi sen ohi. Taisin olla sen verran myöhässä valssilla, että ohjaus hypylle jäi laiskaksi. Pian sen jälkeen totaalinen mokailu tapahtui kepeillä, missä yksinkertaisesti jäädyin itse. En uskaltanut luottaa Bennyn suorittamiseen, ja säädin käsieni ja käskyjeni kanssa siten, että koiraparka pyöri väkkärää ensimmäisen välin kohdalla. Loputkin kepit menivät sitten ihan järkyttävällä tavalla ja Benny-raukka ei ihan mun omasta virheestäni johtuen saanut missään vaiheessa rytmistä kiinni. Tämän jälkeen vielä loppuradan putkella oli epämääräistä säätämistä ohjaamiseni kanssa. Lopullinen tulos oli 15vp ja ihanneajan ylitys 12.70 sekunnilla...

Bennyn velipuoli Milo kävi näissä kisoissa nostamassa itsensä kakkosluokkaan, ja Sannan hovikuvaaja oli ystävällisesti kuvannut meidänkin radan talteen. Onnea siis vielä Milolle ja suurkiitokset videosta!



Surkuhupaisaa oli kuitenkin, että radalta tuloksen sai vain kolme koirakkoa, mikä osoitti meille kolmatta sijaa palkintopallilla... :D Saatiin siis kuitenkin Bennyn ensimmäinen pokaali, koiranruokaa ja lahjakortti JANKK:n kisoihin. Bennyn mielestä parasta oli kuitenkin myyntikojusta ostamani minikana, mihin Benny rakastui ensisilmäyksellä... Kotonakin rassukka kanteli sitä niin onnellisesti suussansa, että hyvin poikkeuksellisesti Muusa ei saanut tilaisuutta omia sitä. Hyvä mieli siis silti jäi, ja nyt keskitytään treenaamaan keppejä, nopeutta ja omaa huolellisuuttani ohjauksessa. Ei siis kisoja vähään aikaan, vaan katsotaan uudestaan tilannetta loppukesästä. :)

torstai 3. kesäkuuta 2010

Ensimmäiset agilitykisat!

No huh, nyt on ensimmäiset agilityn kisaradat startattu Bennyn kanssa, ja hyvä mieli taisi jäädä molemmille. :) Kyseessä oli Takujen kisat Tampereella, ja startteja kaksi. Ensimmäisenä oli agilityrata, joka ei tuntunut mitenkään mahdottoman vaikealta. Takaaleikkauksien suhteen jännitin hieman etukäteen, uskallanko niihin radalla miten luottaa, mutta esimerkiksi kepit pääsi ihan mukavasti ohjaamaan meille helpommalta puolelta. Myös Bennyn käyttäytyminen radalla jännitti, kun sillä on nyt viimeaikoina ollut tapana käydä vähän kierroksilla niin, ettei malta seurata ohjaamista. Tosin heti alkumetreillä huomasin, että ongelma oli ihan päinvastainen... Todennäköisesti kuumuus ja junamatkailu olivat vieneet Bennyn innostusta vähän liian tehokkaasti, ja suoritus oli varsin väsähtänyttä. Tuloksena agilityradalta olikin 10vp ja ihanneajan ylitystä. Ensimmäinen vitonen tuli kepeiltä, missä Benny jäi haistelemaan toista keppiä. Toinen vitonen tuli sitten putken numerokyltin ihmettelystä. Tällä saldolla sijoitus oli sitten 15. Tanjan ansiosta voin liittää tähän myös videomateriaalia, kiitos!



Hyppyrataa saikin odotella jonkin aikaa, kun kisaajia oli mineissä ja makseissa hurja määrä. Yritin ajoittaa odotteluajan ohjelmat siten, että Benny ehtisi kunnolla levätä ja vaikka vähän tylsistyäkin ennen seuraavaa rataa. Virtaa ei kuitenkaan riittänyt toisellakaan yrittämällä, vaan samaa perässävetoa oli sekin. Myös täsmälleen samat virheet kerättiin kuin ensimmäiselläkin radalla, eli kepeiltä vitonen ja putken ohituksesta vitonen, lisäksi ihanneaika taas ylittyi reippaasti. Sijoitus olikin hyppyradalla 22. Videosta varmaan paistaakin aika hyvin läpi, kuinka raskassoutuista ohjaaminen oli, kun koiralla vaan ei innostus riittänyt tuon ponnekkaammin. Tästäkin videosta kiitos Tanjalle!



Kaikkiaan kisauran avauksesta jäi oikein hyvä mieli. Bennyn flegmaattisuus oli yllättävää, mutta muuten tavoite saavutettiin, kun molemmista radoista tuli hyväksytty tulos. :) Treeneissä koitan nyt kiinnittää huomiota vielä enemmän keppeihin, putkelle ohjautumiseen ja nopeuteen. Omaan ohjaamiseenkin saisi tulla rutkasti vielä lisää sutjakkuutta ja varmuutta, mutta eiköhän niitäkin kokemuksen kautta vielä ole tulossa.