sunnuntai 30. elokuuta 2009

Tapahtumarikas viikko

Viikossa onkin tapahtunut kaikenlaista mukavaa ja vähemmän mukavaa. Ehdottomasti mukaviin tapahtumiin lukeutuu viime viikon lopun metsäretki Lempäälän Birgitan polulla. Kolmen tytön sekä viiden pikkukoiran seurueella lähdimme metsäiselle vaellusreitille Houkkalammilta Siisjärvenkukkulalle ja takaisin. Päivä oli kuuma ja reitti melkoista kinttupolkua ajoittain, joten reissuun vierähti nuotiolla evästelyineen viitisen tuntia, vaikka matkaa kertyikin yhteensä vain reilut kuusi kilometriä. Korkeuserojen ansiosta päivän jälkeen kyllä tunsi kuitenkin retkeilleensä niin ihminen kuin koiratkin. :)

Viikonloppu kului näyttelyn merkeissä, joskaan suurta menestystä ei vieläkään päästy juhlimaan. Lauantainan käväisin pyöräyttämässä Muusaa harjoituksen vuoksi Pirkkalan Piskien mätsärissä, mistä tuloksena kehut ja punainen nauha, mutta ei sijoitusta. Mätsärille epätyypillisesti saimme myös kirjallisen arvostelun, missä kerrottiin seuraavaa: "Lupaava, hyvä rakenne, liikkuu hyvin, kaunis pää, hyvä ilme, hyvä väri, esitetään hyvin." Sitä en kyllä tiedä mitä tuomari oikeasti tiesi kääpiösnautsereista, mutta otetaan nyt ilolla kaikki kehut vastaan. :D

Sunnuntaina olikin sitten ihan oikea näyttely, ryhmänäyttely Helsingissä, missä tuomarina oli kääpiösnautsereita itsekin kasvattava Hilkka Salohalla. Tulos EH3 ei niin suuria riemun sykähdyksiä aiheuttanut, mutta Muusa esiintyi ihan mukavasti ja arvostelussakin on paljon hyviä asioita. Kokonaisuudessaan tuomarin tarkka arvostelu kuuluu seuraavasti: "Sievän kokoinen, mittasuhteiltaan oikea narttu, jolla muuten hyvä pää, mutta kallo saisi olla tasaisempi ja kuono vankempi. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Vielä puutteellinen eturinta, liian lyhyt ja pyöreä rintakehä. Riittävä luusto. Hieman ulkonevat kyynerpäät. Riittävät kulmaukset. Karvapeite saa vielä karkeutua. Hyvä väri, hyvä häntä. Liikkuu hieman ahtaasti takaa hyvällä sivuliikkeellä."

Bennyn agility maanantai-iltana lukeutuukin sitten niihin vähemmän mukaviin tapahtumiin... Jostain syystä heti alkuun huomasin, että Bennyllä ei näyttänyt olevan kovinkaan suurta innostusta, motivaatiota saatika keskittymiskykyä näissä treeneissä. Onnistumisenkin hetkiä syntyi, mutta kaikkiaan treenit olivat vähän kankeat. Kaiken huippu oli, kun Benny itse karkasi uhoamaan treeniryhmän labradorinnoutajalle. Tämän jälkeen luotto oli tietenkin melkoisen vähissä, vaikka Benny ei sen jälkeen lähtenytkään enää harhailemaan. Lisäarvoa päivälle ei tuonut myöskään se, kun pikkuista radanpätkää suorittaessani kirmasi vuorostaan Bennylle uhoamaan yksi treeniryhmän koirista. Tällä kertaa Benny ei mitään traumoja siitä saanut, mutta keskittymiskyky oli hetken ihan hajalla meillä molemmilla. Erityisesti putkeen lähettäminen ei illan treeneissä tahtonut sujua ollenkaan, vaikka sitä erikseen vielä harjoittelinkin namialustan kanssa ihan menestyksellä. Jos nyt niitä positiivisia hetkiä treeneistä haluaa tähän vielä listata, niin kepit sujuivat hyvin, ja eteen lähettäminen vallan erinomaisesti namialustan kanssa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti