En ole pitkään aikaan kirjoittanut oikeen mitään Bennyn agilitytreeneistä, vaikka paljon onkin tapahtunut. Ensinnäkin, alkeiskurssin parilla ensimmäisellä kerralla Bennyn kimppuun karkasi muutaman kerran eräs ryhmän koirista, minkä seurauksena Bennylle muodostui kenttäkammo. Minulle tämä tuli ihan täytenä yllätyksenä, sillä Benny ei yleensä juuri mistään hätkähdä, eikä noista päällekarkauksistakaan sille kyseisenä hetkenä näyttänyt jäävän minkäänlaista traumaa.
Kuitenkin äkkiä Benny ei suostunut kentälle enää tulemaan, eikä treeneistä käytännössä katsottuna tullut yhtään mitään muutamaan kertaan, sillä kaikki energiani meni siihen, että sain sen pidettyä kentällä. Kun sain koiran esteelle, se unohti hetkeksi ahdistuksensa ja tykkäsi kyllä kovasti esteen suorittamisesta. Kaiken muun ajan se sitten yrittikin paniikinomaisesti kiskoa pois kentältä, eikä esimerkiksi hihnasta luopumista voinut ajatellakaan. Itse olin tietenkin ihan yhtä ahdistuksissa, koska en ole koirieni kanssa ikinä ennen joutunut vastaaviin tilanteisiin. Onneksi kuitenkin hiljalleen Bennyn kammo alkoi hälvetä niin, että aloin taas saada siihen jonkinlaista kontaktia myös kentällä. Nyt sitten aletaankin olla hiljalleen normaalitilassa, eikä Bennylle viime treeneissä tullut enää kuin kerran hillitön halu pois kentältä. Muun ajan pystyin sen kanssa normaalisti treenamaan, ja se on jo oma innostunut itsensä. :)
Tällä hetkellä agiliytyssä olemme siis edenneet jatkoryhmään, joka käytännössä jatkuu alkeiskurssin perään samalla porukalla ja ohjaajilla. Kaikki esteet muuria lukuunottamatta on käyty läpi, ja viimekerralla keskityimme ohjaamiseen. Valssi oli päivän teema, ja pääsin siitä mielestäni ihan hyvin jyvälle. Ongelmia tuotti eniten kokonaisuuden hallitseminen, eli se, että muistin samaan aikaan ohjata koiraa, hallita omia liikkeitäni ja muistaa vielä hihkaista käskyt tarpeeksi ajoissa. Kuivaharjoittelu ilman koiraa osoittautuikin erittäin hyödylliseksi! Kun omat liikeradat sai jollain lailla selkäytimeen, niin saattoi paremmin keskittyä kaikkeen muuhun.
Kuivaharjoittelun havaitsin ehdottomaksi myös keppien suhteen. Yhteistuumin treenien vetäjän kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, että treenaan keppejä kulkemalla itsekin rintamasuunta eteenpäin ja "vetämällä" Bennyn aina oikeasta välistä itseäni kohti. Samalla järjestän omat askeleeni siten, että Benny ohjautuu automaattisesti oikeasta välistä kiertämään keppejä. Tämä ei toki ole ihan yhtä hyvä ratkaisu kuin ohjurit/kujakepit, mutta ainakin lähempänä sitä kuin peruuttamalla opettaminen. Tätä ratkaisua treenien vetäjä siis ehdotti, kun kerroin, että kotipihassa yritän harjoitella keppejä itse tehtyjen keppien ja ohjausnarujen kanssa. Nyt ei siis muuta kuin harjoittelemaan ensin oma rytmi kohdalleen ja sitten koira mukaan kepeille!
Mainittakoon tässä myös, että myös Muusan kanssa olen jotakin pientä agilityyn liittyvää suunnitellut aloittavani. Kontaktit kuuluvat ainakin treenisuunnitelmani alkumetreille, samoin keppejä Muusa pääsee kokeilemaan kunnolla, kunhan saan keppeihini viriteltyä muusanpitävät ohjurit. Tällä hetkellä neiti nimittäin singahtaa niin hetkessä narujen alta, että jotakin on keksittävä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti