Paino 3,1kg
Muhkeassa kolmen ja puolen kuukauden iässä Muusa on jo kasvanut hurjasti siitä pienestä pallerosta, mikä kotiin kannettiin noin seitsemän viikkoa sitten. Energiaa riittää vaikka kuinka paljon, välillä vähän vääriinkin asioihin. Eilen esimerkiksi sain kerta toisensa jälkeen juosta pennun perässä, kun se viihdytti itseään hakemalla paperikorista paperinpalasia ja kiikuttamalla niitä pitkin huoneita. Saaliinsa neiti kyllä luovutti iloisesti, kun vaihtokaupassa nettosi jonkun pienen herkkupalan. Tätä taitoa onkin saanut vähän väliä harjoitella, kun Muusa on kova tyttö kanniskelemaan kaikkea suussa. Mullistava taito näin ahneelta pikku possulta on se, kun Muusa on oppinut odottamaan omaa ruokakuppiaan omalla ruokailupaikallaan hienosti istuen. Olen aina antanut Bennyn kuppiin ruuan ensin ja estänyt Muusan pääsyn sinne siksi aikaa, kunnes ehdin tarjoamaan ruuan sen oman nokan eteen. Tästä Muusa sitten hienosti päätteli, että sitä kuppia voi yhtä hyvin odotella jo valmiiksi siellä oikealla paikalla. Nyt olen alkanut vaatia vielä katsekontaktia ennen kupin laskemista, ja sitäkin toimintaa Muusa tarjoaa jo hienosti.
Syyhyävät sormeni pääsivät vihdoin Muusan pentukarvan kimppuun, ja hapsottavan palleron alta kuoriutui näpsäkkä snautserineiti! Pientä käsivällisyyttä vaadittiin, että lopputulokseen päästiin, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. :) Koneella ajelu erityisesti osoittautui haasteelliseksi, kun Muusa ei olisi millään pysynyt aloillaan tukevasta otteesta huolimatta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti