Muusa edistyy jälleen

Tänään oli taas agilitytreenit molempien koirien kanssa, ja oikein mukava fiilis jäi! Etenkin Muusan treeneissä näkyi taas varmaa ja vakaata edistymistä. Harjoituksen alla oli kaksi hyppysuoraa sisältäen myös okserin ja muurin, lisäksi pussi, keinu, rengas ja A. Pussina oli tällä kertaa kevyemmän ja vaalean kankaan versio, ja Muusa uskaltautui menemään sen läpi ihan ilman kankaan kohottamista. Vähän hiipien vielä, mutta loppua kohden innokkaammin. Rengaskaan ei ollut unohtunut viime kerran läpimurron jälkeen mihinkään, vaan hienosti pikkuneiti haki sitä vähän vaikeammistakin kulmista. Ainoastaan ihan jyrkimmissä lähestymiskulmissa hypyt pääsivät pariin kertaan menemään ohi.

Hyppysuorat kuuluivat päivän kohtalaisiin suorituksiin. Niitä oli tarkoitus harjoitella siten, että koira jätetään suoran alkuun ja kutsutaan kolmen esteen takaa. Toisena harjoituksena sitten eteen lähettäminen. Muusan paikalle jääminen vähän rakoili ja kun lopulta sain sen kolmen esteen taakse pysymään, niin eikös se oikaissut keskimmäisen muurin ohi, kun ne eivät olleet ihan samassa linjassa. Kahden esteen takaa sujui oikein hienosti. Eteenlähettämisen jätin väliin tällä kertaa, kun jotenkin ei motivaatio siihen asti riittänyt. Sen sijaan otin toisella sarjalla vähän takaakiertoja, ensin ihan yksittäisellä hypyllä, ja sitten okserilla ja tavallisella aidalla. Okserin jälkeen siis takaakiertäen toinen hyppy. Takaakierrot menivät Muusalta itseasiassa oikein kivasti, mutta se tykkääkin niin kovasti hypyistä ja seuraa hyvin kättä.

Kontakteina oli tänään A ja keinu. A-esteellä ei oikeastaan ole sinänsä ongelmaa, alastulokontaktia lähinnä pitää hioa, että Muusa pysähtyy kontaktille 2on2offiin. Käytän namialustaa ja kun siitä on nami otettu, niin pidättelen Muusaa hetken ennen kuin kutsun sen pois. Tässä oli tänään oikein hyviä onnistumisia, mutta myös muutama lipsahdus. Lopussa käskin sanallisesti Muusa odottamaan, ja sen se tajusi oikein mainiosti niin, että sain itse perääntyä reilumminkin. En vaan tiedä, onko tuota odota-käskyä järkeä käyttää, vai pitäisikö koiran paremminkin oppia ilman lisäkäskyjä jäämään kontaktille... No, täytyy sitä vielä vähän mietiskellä.

Keinussa ollaan nyt edetty jättiharppauksin. Viimeksi kokeiltiin pudottaa keinu vaakatasoon asti, ja tänään sitten kerralla koko keinu vapaasti. Pari ensimmäistä kertaa kouluttaja hidasti vähän keinahdusta, mutta ei Muusa lopultakaan keinahduksesta juuri välittänyt. Se kuitenkin jonkin verran hidasti vauhtia jo heti keskikohdan jälkeen, joten otin lopuksi vielä toistoja vain vaakatasoon asti. Niihin lisäsin vielä Muusan vauhtia kirittämällä itse vieressä, mutta juoksemalla kuitenkin keinun ohi ja vähän sivuun, jotta koira tottuisi siihen, että en kulje ihan rinnalla. Saatiinkin näin oikein mukava ja varma suoritus, joten luulen, että vielä hetki mennään tällä puolikkaalla keikahduksella ja vasta sitten poistetaan kaikki tuet alta. Erityisen muikea olen omasta älynväläyksestäni keinulla palkkaukseen, kun tähän astihan namit ovat vähän tupanneet pomppia keinun kallistuessa. Nyt laitoin keinun loppupäähän palan ilmastointiteippiä ja siihen pursottelin tuubista mätitahnaa. Toimi loistavasti! Tämä todettiin myös toimivaksi A-esteellä, kun tahnan pariin koira vierähti hiukan pidemmäksi aikaa kun pelkän namin poimimiseen. A:lla tosin laitoin teipin targetin päälle ja nurmikolle, en itse esteeseen. Tällä targetilla todettiin apukouluttajan kanssa, että jäi vähän pelivaraa ohjaajallekin, ja toivottavasti koirakin ehti paremmin sisäistää pysähtymisen 2on2offiin.

Bennyn treenit sujuivat myös oikein kivasti, lähinnä ohjaajan päänuppi ei meinannut aina pelittää. Rata oli mukavasti hiukan haastava, mutta mukavan vauhdikas. Kepit mentiin kahteenkin kertaan ja kokeilin ohjaamista nyt molemmilta puolilta. Jälleen koiralle pisteet, kun vaan kartturi osaisi ohjata... Paha tapani on ohjata keppien aloitus milloin mitenkin joten Benny parka on vähän pihalla. Aloituksia pitäisikin nyt ottaa oikein työn alle, vaikka ihan neljällä harjoituskepillä kotipihassa. Ehkäpä kaivan ihan naksuttimen paikasta nimeltä jemma, ja lähden sillä hiomaan suoritusta.

Kuulumisia agilitykentältä

Tähän kesään on mahtunut runsaasti agilityä, kun sekä Muusan että Bennyn kanssa on treenattu aktiivisesti. Bennyn kanssa ollaan nyt alkukesän kisakokemusten jälkeen treenailtu keppejä ja yleisesti erilaisia ratoja ohjauskuvioineen. Kepit lähtivät sujumaan ihan mukavasti, kun vaan jätin käsillä huitomisen vähemmälle ja luotin siihen, että Benny tietää mitä pitää tehdä. Aloitus on vielä vauhdista vähän hankala, mutta kun alkuun pääsee, niin on mennyt ihan hienosti. Yllättäen kokeilin jopa meidän vaikealta puolelta eli oikealla kädellä ohjaten, ja Bennyhän pujotteli niinkin päin oikein sujuvasti! Ei ihan yhtä varma suoritus, mutta yhtä kaikki kivalla rytmillä. Bennyn kanssa se 2x2-treeni jäikin vähän vaiheeseen, kun edistyksen jymähtäessä alkuvaiheeseen oma motivaationi kärsi. Mutta mikäpäs siinä kun näinkin sujuu ihan ok.

Muusan alkeiskurssilla on käyty nyt kaikki esteet läpi, ja enää ei mitään ihan ylivoimaista näytä olevan edessä. A-esteen ja renkaan suhteen olin alkuun vaipua epätoivoon, sillä kummankin kanssa alku näytti siltä, että Muusa ei ikipäivänä tule niitä suorittamaan. No, kummankin suhteen Muusa sitten vain päätti hoksata mistä on kyse, ja suoritti esteet sitten yhtäkkiä mukisematta. Renkaan kanssa päästiin heti läpimurron jälkeen jopa siihen pisteeseen, että Muusa hakee renkaan jo aika kivasti pelkästä käsimerkistä ja käskystä. Ei siis tarvi mitenkään houkutella oikeasta kolosta. Keinun suhteen ollaan edetty vihdoin siihen pisteeseen, että viime treeneissä keinu päästettiin keikahtamaan jo puoliväliin asti. Muusa ei tästä isommasta askeleesta ollut moksiskaan, vaan haki naminsa kontaktin päästä samaan tapaan kuin aiemminkin. Voisi se kai hiukan nopeampi olla, jos täydellisyyttä tavoitellaan, mutta tyytyväinen olen tällaisellaankin. Pussin kanssa ollaan myös vielä vaiheessa, kangasta pitää vielä nostaa ennen kuin Muusa tulee läpi. Toisaalta kuitenkin Muusa on jo jonkin verran siedättynyt sille, että se ylipäätään sietää kankaan kosketuksen selässään. Eiköhän treenin myötä tässäkin edetä. Ohjauskuvioista Muusan kanssa on harjoiteltu lähinnä valssia ja persjättöä. Nyt ajattelin omaan kotitreenin aloitella takaakiertoa.

Nyt kun kesä lähenee loppua, niin tarkoitus olisi sitten Bennyn kanssa lähteä vielä kokeilemaan kisojakin. Ainakin oman seuran syyskisoihin aion ilmottautua, ja jos jotain muuta sopivaa löytyy, niin vielä parit muutkin voisi kokeilla. Vauhdin suhteen toivoa sopii, että viileämmistä ilmoista tulisi osaltaan helpotusta. Tavoitteena olisi myös itse suoriutua sujuvammalla ohjaamisella, sillä oma kompastuskiveni on vauhdin epätasaisuus ja etenkin ohjauskuvioissa pitäisi saada liike jatkumaan tasaisena. Tässä suurin ongelma onkin se, että en keskity tarpeeksi etukäteen miettimään mitä olen tekemässä, vaan lähden radalle vähän hätäisesti. Tuleviin kisoihin siis päätavoitteena oman ohjaamisen sujuvuus ja liíkkeen jatkuminen. Eiköhän se koirakin siinä sivussa tule...