Lokakuun kuulumisia

No onpas vierähtänyt taas aikaa viimeisimmästä postauksesta. Syys-lokakuussa pidettiin hiukan taukoa niin treeneistä kuin kisoistakin, samalla kun kesäkausi päätettiin ja odoteltiin talvikauden starttia. Paljon on silti oppia ja ahaa-elämyksiäkin syksy tuonut tullessaan. Erityisesti Huittisten opeista olen muutamaan kertaan päässyt hyötymään, ja käteen on jäänyt ehkä jopa ihan käänteitä tekeviä vinkkejä. Tein jonkinlaista suunnitelmaa talven omatoimitreeneihin, näitäkin vinkkejä hyödyntäen, ja jo nyt alkuunsa tuntuu, että suunta on hyvä.

Muusan kanssa treenataan laajassa mittakaavassa vauhtia ja motivaatiota, vireen pysymistä ylhäällä kokonaisen radan verran. Huittisen Harrilta sain palkkaukseen loistavaa vinkkiä, ja sehän onkin tepsinyt jo nyt ratkaisevalla tavalla. Periaatteessa kai ongelmani on ollut se, että tyrkytän palkkaa liikaakin, ja unohtanut samalla vaatia riittävästi ennen palkkaamista. Nyt mennään sillä linjalla, että minä tarjoan palkan, Muusa tekee työn. Ja jos se luopuu palkasta, niin en tyrkytä takaisin ennen kuin vaadin tekemään jotakin sen eteen. Tämä on näyttänytkin jo toimivan hienosti, ja treenipätkät koitan pitää ihan lyhyinä ja innostuneina. Keskiviikon ohjatuissa treeneissä sitten mitataan pidemmällä suorituksella missä mennään. Kahdet maneesitreenit onkin jo ollut, ja Muusa on tosiaan kuin eri koira kesään verrattuna! Vire on ollut suorastaan mahtavaa, lahnasta ei ole ollut tietoakaan! Toivottavasti jatkuu yhtä kivasti. :)

Bennyn kanssa omatoimitreenissä on monia pikkutekniikoita, joita koetan opetella ja vahvistella. Haltuunottoa ja ohjaukseen herkistelyä, kontaktien vahvistelua, puomi-putki -erottelua, kepeille itsenäisyyttä, uudempia ohjauskuvioita... Siinä nyt jotain lueteltuna. Kisoja buukataan kalenteriin sen verran kuin saadaan muilta esteiltä sopimaan. Tuplaa kaipaisi vielä kisakirja SM-nollien osalta, joten se on tietenkin yksi selkeä tavoittelun kohde. Yritän olla luomatta siihen hirveitä paineita, mutta väkisinhän se tuossa kummittelee. Kisoissa ongelmana on säännönmukaisesti oma surkea ohjaukseni. Unohdan koiran, otan haltuun liiankin vahvasti, unohdan ohjauskuvioni, teen typeriä ohjausratkaisuja... Mutta kisaamallahan näistä vaan pääsee, eli lisää kisoja vaan kalenteriin!

Muusakin pääsee kisakentille vielä tämän vuoden puolella. Ekojen starttien jälkeenhän nähtiin tilanne, eli motivaatio ja vire ei vielä ollut riittävä kisaradoille alkusyksystä. Nyt kuitenkin tilanne on jo kohentunut, ja tarkoituksena olisi käydä ainakin parit kisat vielä tänä vuonna. Vuodenvaihteen jälkeen sitten päästäänkin taas Ahvenanmaalle Eckerön kisahallin nurmille kirmaamaan! En malta odottaa! :)