tiistai 10. toukokuuta 2011

Viikon opitut

Kesäkausi on startattu, toistaiseksi vielä vanhalla tutulla Kirstulan nurmikentällä ennen kuin päästään omalle hiekkakentälle Renkoon. Bennyn kanssa ekat kolmosluokan treenit Ninan opissa, ja huhheijaa teki kutaa! Teemana oli nopeat käännökset, ja meillähän se passasi kuin nyrkki naamaan. Heti ensi käsittelyssä käytiin rata huolellisesti läpi ja juteltiin, miten ja miksi voisi ohjata. Ja opin kaksi uutta ohjausta: ihmisnuolen ja saksalaisen. Ihmisnuolen eka yritys päättyi siihen, että Benny törmäsi täysillä mun jalkaani... Ja jos sitä sattui päähän yhtä paljon kun meikäläistä nilkkaan, niin ihme että me siitä vielä jatkettiin hetken pudistelun jälkeen. :D Mutta parin yrityksen jälkeen saatiin jo jotain kosketusta kyseiseen ohjauskuvioon. Saksalainen ei mulle ihan hirveän hyvin avautunut siinä mielessä, että en oikein hoksannut miksi sitä kutsuttiin saksalaiseksi eikä persjätöksi... Mutta toimihan sekin ihan kivasti parin rauhallisemman ensiyrityksen jälkeen. Ja hyvää oli putkille irtoaminen! Vautsi kun Benny irtosi pimeisiinkin kulmiin upeasti! :) Juu ja lopussa oli vielä sellainen kirmauspätkä, että tuli taas huomattua kuinka olisi niin kiva olla vähän nopsajalkaisempi...

Muusan treenit sitten perään, ja päivän vaikein kysymys oli koirakon vahvuudet ja heikkoudet... Mä en oikeasti keksinyt siihen hätään yhtään vahvuutta, kuinka surkean masentavaa se onkaan! No putkille se nyt alkaa irrota jo ihan ok, mutta ne hypyt... Hypyille irtoaminen on treenisuunnitelman tavoite nro 1. Ihan jees tunnelma jäi kuitenkin Muusan 15-esteen ratapätkästä. Niin ja sylkkärit meni Muusan kanssa ihan kivasti kun sitä erikseen harjoiteltiin. Päivän päätteeksi tutustutin Muusaa vielä kerhon kepeille, ja eihän ne ihan vielä menneet. Yli puolen välin Muusa pujotteli (ei tosiaan samalla vireellä kun omilla kepeillä), mutta ei loppuun asti. Ja mä tyhmä en jotenkin osannut edes palkata sitä muuta kun sanallisesti siitä osasta mitä raasu tajusi. No, mutta kotikepit sujuu aina vaan varmemmin, joten eiköhän ne siitä sitten ala siirtyä myös vieraille kepeille. Nyt vaihtelen omien keppien punaisia ja valkoisia keppejä eri paikoille, ettei toi koira nyt vaan hahmottaisi niitä säännöllisenä tumma-vaalea -yhdistelmänä. Ja avokulmia lisää lisää lisää... Mutta on se hienoa, että ainakin tietää mitä harjoitella ja mihin käyttää näitä ihania, aina vain kesäisempiä vapaa-ajan hetkiä. ;)

1 kommentti:

  1. Keppien sotkeminen on muuten todella kannattavaa. Nimimerkillä kisaamisen alkuvaiheilla kun Lenni vielä ohjattiin kisoissakin peruuttamalla kepeillä tuli tenkkapoo ohjaajalle kun olikin yksiväriset kepit :D

    Keppien treenaamisesta treeneissä oletko kokeillu ottaa vain puolikkaalla pätkällä seuran esteellä? Sais palkattua lyhyestä suorituksesta ja lisättyä ehkä motivaatiota?

    VastaaPoista