Keppitreeniä ja muita agilitykuulumisia

Agilityn talvikausi on nyt meidän seurassamme ohi, ja odotellaan kesäkauden alkamista. Ja jännityksellä odotellaankin, sillä treeniryhmiin on tunkua ja omasta paikastamme Bennyn kanssa en voi vielä olla varma. Toinen jännäämisen kohde on Muusan kanssa haku alkeisryhmään, minkä suhteen aikataulut aiheuttavat päänvaivaa. Kädet kyynerpäitä myöden ristissä elättelen kuitenkin toivetta, että molemmat pääsisivät oman tasonsa ryhmiin...

Bennyn talvikausi päätettiin harjoituskisoilla, missä sai osallistua kahdelle radalle. Osallistuin siis sekä möllirataan että kisaavien rataan. Möllirata oli mielestäni kohtuullisen helppo muutamaa ansaa lukuunottamatta, ja Bennyn keskittyminenkin onnistui sillä radalla nappiin. Niinpä meidät palkittiinkin puhtaasta radasta toiseksi nopeimmalla ajalla kakkosina. :) Kisaavien radalla meno olikin sitten ihan toista, minkä syistä suurin osa onkin vielä minulle yhtä arvoitusta. Ehkä odotusta oli ollut liikaa, ehkä olisi pitänyt herätellä keskittymistä ennen rataa enemmän...? Ehkä vain tiedostamatta käyttäydyin eri tavalla. Joka tapauksessa Benny pursusi kisaradalla energiaa ja paineli muutamasta esteestä yksinkertaisesti ohi. Jossain kohdin ohjaamiseni taas oli varmaankin huolimatonta, sillä esimerkiksi A-esteellä ja putkella jouduttiin ottamaan uusintaa. Kepeillä sen sijaan tiedostin virheeni jo rataa suorittaessa, sillä lepsuilin ohjauksen kanssa lopussa. Sen seurauksena Benny jätti toiseksi viimeisen välin suorittamatta ja se piti korjata. Kaikkiaan tuloksena oli hylätty suoritus siltä radalta, joskaan en ihan vielä keksinyt, mikä aiheutti hylkäämisen. Kenties joltakin esteeltä tuli kieltoja liikaa, sekosin laskuista! :D

Onneksi keppitreeniin on kuitenkin tullut helpotusta uusimman ratkaisuni myötä. Ostin nimittäin 8kpl puutarhan tukikeppejä käyttääkseni niitä harjoituskeppeinä. Tarkoituksena oli tosiaan väsätä niihin myös ohjauskaaret muovisesta hyttysverkosta, mutta toistaiseksi se operaatio on jäänyt vaiheeseen. En nimittäin omista tarpeeksi järeätä välinettä katkoakseni sellaista tarpeeksi jämäkkää rautalankaa, mitä olen isäni varastoista varastanut. Mutta käyhän se treeni ilman ohjureitakin, ja etenkin Muusa on päässyt näihin keppeihin nyt tutustumaan. Ensimmäisten ohjuriviritysteni kanssa Muusa testasi neljää keppiä namialustan kanssa, ja sehän sujui hienosti. Ainakin heti sen jälkeen, kun vanhempieni puutarhaan pystytetty ohjurihökötys oli ensin haukuttu varmuuden vuoksi pystyyn. :D Nyt omassa pihassani neljää keppiä on testattu ilman ohjureita lampaannahkapatukan siivittämänä, ja johan tuli neitiin vauhtia! Kunhan itse olen riittävän nopea vetämään oikesta välistä, niin Muusahan paineli kuin vanha tekijä. Nyt ei siis muuta kun lisää lyhyitä kotitreenejä ja odotellaan jännityksellä paikkoja treeniryhmiin. :)