Nykyistä ja tulevaa

Viimepäivinä Muusa on päässyt oikein ahkerasti harjoittelemaan kujakepittelyä, ja täytyy sanoa, että tämän helpommaksi ei pujottelun harjoittelu voi mennä. Tähän asti ainakin Muusa on edennyt kuin itsestään, ja meillä molemmilla on ollut hauskaa! Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että kuja on keskeltä lähes kiinni ja leveimmilläänkin se on vain noin 10cm leveä. Muusa siis ihan selkeästi joutuu jo pujottelemaan, ja tekeekin sen hyvällä rytmillä lelupalkan siivittämänä. Takaaleikkaukset tai mun nopeusvaihtelut ei aiheuta mitään häiriöitä, mutta lähestymiskulmien kanssa on vielä tekemistä. Muusa ei vielä osaa hakea keppejä alusta lähtien, vaan saattaa hypätä matkaan keskeltäkin, jos tulokulma on liian jyrkkä.

Bennyllä sen sijaan on koko talvikauden ollut meneillään joku ihmeen taantumavaihe. Ehkä maneesiympäristö treenipaikkana on Bennylle liian häiritsevä tai sitten mä itse käyttäydyn eri lailla nyt kun molemmat koirat on samassa ryhmässä ja tulee väkisinkin aina kiire vaihtaa koiraa. Kisoissa ei olla siis käyty tuon kakkosiin nousun jälkeen, oikeastaan ihan sen takia, ettei ole ollut sopivia kisoja tarjolla, mihin olisin päässyt lähtemään. Päätin kuitenkin lähteä Bennyn kanssa tammikuussa Eckeröön kisamatkalle seurakavereiden kanssa... Pääsen siis ainakin nolaamaan itseni isoissa kisoissa ja seurakavereiden silmien edessä. :D Nyt vaan olen hätäisesti koittanut katsoa jotakin kakkosten kisaa harjoitukseksi ennen Ahvenanmaata, mutta työt haittaavat taas ikävästi oikeata elämää. Mutta eipä sinne Eckeröön tarkoitus olekaan lähteä menestystä hakemaan, vaan ihan matkailun kannalta. ;)

Tällä hetkellä jännään Ahvenanmaan suhteen eniten sitä, saadaanko Benny nypittyä ennen matkaa... Jostain syystä mulle on aina tärkeää, että jotain tapahtumaa varten koirat näyttäisi edes jokseenkin snautsereilta, vaikka esimerkiksi juuri agikisoissa sillä koiran ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä. Tällä kertaa ajattelin myös ilolla luovuttaa Bennyn kynimisen jonkun muun tehtäväksi, ja varattiinkin jo aikaa Bennyn kasvattajalle. Ikävä kyllä eilen ei karva vielä ollutkaan riittävän kypsää, ja jouduttiin suunnittelemaan uutta aikaa ensi vuoden puolelle. Tai lähteehän se karva, mutta koska tarkoituksena olisi saada Bennylle edes jotensakin miellyttävä trimmikokemus, niin tällä kertaa karvat sai jäädä. Joudun sitten lähtemään reissuun karvaturilaan kanssa, ellei trimmiaikaa saada istumaan heti vuoden ensipäiville. Toisaalta se on kyllä siinä ja tässä, että kumpi on ihastuttavampi näky agikentällä: pinkillä pälvikaljulla (= Benny juuri nypittynä) vai hapsottavalla turkilla varustettu mininausteeri...?