Ei ihan putkeen mennyt kisaviikonloppu.

Milloinkohan oppisin, että yövuorojen välissä ja jälkeen ei ole kannattavaa lähteä kisaradoille sekoilemaan... Viikonloppu Janakkalassa oli järkyttävää. Lauantaina Muusalle kolme rataa, ja meno oli ihan eri sorttista Hyvinkääseen verrattuna. Tahmaista kuin mikä ja kepit näytti siltä kun ei olisi ikinä sellaisia nähnytkään. Ilmeisesti ohjaan ne myös jotenkin eri tavalla kisaradalla (jännitän niitä jo etukäteen?), mutta vielä en päässyt selvyyteen siitä, mitä oikein tapahtuu. Valitettavasti en myöskään saanut näitä ratoja videolle. Muusalle siis Janakkalasta kolme järkyttävillä virhepisteillä ja yliajoilla varustettua tulosta... Häpeällisintä oli, että jonkin sortin ennätykseen päästiin nousemalla palkintosijalle tuloksella 58 ja rapiat, kun tuloksia tuli luokasta vain kolme... :D No, ainahna lelulle ja lahjakortille käyttöä löytyy.

Bennyllä oli sunnuntaina myös kolme starttia, ja reisille meni kaikki kolme. Ekalla radalla hukkasin koiran heti kolmannella esteellä valssin aikana. Siis oikeesti! Miten valssilla voi HUKATA koiran... No joo, Bennyllä oli virettä enemmän kuin kylliksi, mutta valitettavasti se suuntautui johonkin ihan muuhun kuin minä ja tuomari oltiin suunniteltu. Tokalla radalla hirveän pelastelun seurauksena yliaikanolla. Takaaleikkaukset ei sovi meille, miksi edes keksin yrittää... Kolmannella radalla sitten huidoin Bennyn ihan itse putkeen, kun en hoksannut sen olevan niin mukavasti tyrkyllä keppien sijaan. Eipä tarvinnut tuuletella näissä kisoissa muuta kuin kavereiden puolesta. :D

Benny agirata - HYL


Benny agirata - 1,95s yliaikanolla


Benny hyppyrata - HYL

Muusan kisaura alkoi!

Viime viikonloppuna oli Hyvinkäällä rotumestaruuskisat, ja näihin karkeloihin pääsitvät molemmat koirat mukaan. Päivä alkoi Muusan kisakirjan varmentamisella ja neidin mittaamisella miniksi. Ykkösille oli kaksi Henri Luomalan rataa, ja näillä pääsi Muusa starttaamaan ihka ekat virallisensa.

Agirata oli mainio! Muusa meni reippaalla, sujuvalla tahdilla, ja taisi itsellänikin suhteellisen hyvin ajoitukset osua kohdalleen. Virallinen tulos näyttää vähän kurjalta hurjine yliaikoineen ja viidellä virhepisteellä, mutta ei vastaa ollnkaan sitä, mikä fiilis itselleni jäi. Keinu oli vähän ruma, mutta eipä Muusa siitä moksiskaan ollut. Huomasin sen tulevan vähän lujaa, ja jostain kumman syystä suustani pääsi sana "vartoo", ihan kuin ikinä olisi koirien kanssa sellaista käskyä käyttänyt... :D Kuitenkin ainoa, mikä radalla todella mätti, oli ne vieraat kepit, jotka Muusalle epävarmuutta aiheuttavat. Sieltä siis se vitonen ja varmasti kymmeniä sekunteja yliaikaa. Olen kuitenkin tyytyväinen, että päätin kepit teettää kokonaisina, enkä lähtenyt enää viimeisiä välejä erikseen korjaamaan.

Hyvinkää agirata / Muusa


Hyppärille lähdettiin samalla meiningillä, reippaasti ja iloisesti. Kepeillä vähän vähemmän säätöä, mutta se virhe ja ylimääräisiä sekunteja kuitenkin. Pussi jännitti etukäteen eniten, koska juuri kisoja edeltävissä treeneissä Muusalta kesti useampi toisto ennen kuin se suoritti pussin ilman kankaan raottamista. Oli vissiin ollut hiukan taukoa pussin treenaamisessa... Pussi kuitenkin moitteetta, joskin vauhti ei päätä huimannut siinä kohden. :D Puolessa välissä virhesaldoon lisättiin myös yksi pudonnut rima, enkä ole siitä oikein päässyt selvyyteen, että mitähän siinä tapahtui. Muusa nimittäin ei ole rimoja pudotellut oikeastaan koskaan. Kuitenkin tästäkin radasta oikein huippufiilis, vaikka 10vp ja yliaikaa olikin virallinen tulos. Reipas Muusa! :)

Hyvinkää hyppäri / Muusa


Bennyn osuudesta ei kauheasti ole kerrottavaa. Agirata vielä siedettävä, mutta yksi haltuunotto jäi puolitiehen, ja puomillehan se sinkosi putken sijaan. Siis hylly. Hyppäri meni täysin reisille jo heti alusta alkaen, kun omat ajatukseni eivät olleet kasassa sitten laisinkaan. Radalle lähtiessä oli sellainen olo, että en muistanut ollenkaan mitä olin menossa tekemään. Kolmannella aidalla väärä suunta ja hyllytys siihen. Hetken vielä yritin räpeltää, sitten suosiolla ulos radalta.

Hyvinkää agirata / Benny


Seuraavat kisat sitten ensi viikonloppuna. Lauantaina Muusan kanssa lähdetään kokeilemaan, olisiko naapuriseuran kepit kivemmat kuin Hyvinkäällä. Sunnuntaina sitten Bennyn vuoro. Molemmille tarjolla kolme starttia, joten mahdollisuudet on ainakin annettu vaikka mihin. Intopiukassa jo odotellaan! :)

Tampere sopii mulle!

Lupasin skarpata nyt kesän päätteeksi taas kisaamisen suhteen, ja niinhän teinkin! :) Tampereella on nyt piipahdettu pariin otteeseen, ensin TAKUTien järkkäämät kisat viikonloppuna ja sitten TAMSKin iltakisat keskiviikkona.

Viikonloppuna lauantaina tein kaksi hyvää agirataa Bennyn kanssa. Ekalta radalta (Pajari) inhottavan hyvä HYL, kun Benny hyppäsi tokana esteenä olevan renkaan sivusta ja ehti mennä putkeen. Näytti vähän siltä, että luki sen putken niin vahvasti kehikon läpi, ja suuntasi sinne. Ja siis rengas on kaikkiaan Bennylle epävarma este, jota olisi syytä tahkota vielä nykyistä enemmänkin. Muuten siis tämä rata oikein sujuva ja puhdas, joten tyytyväinen siltä osin. Toiselta radalta (Räsänen) sitten tehtiin nolla, ja sijoitus 13/49. Sunnuntain radat sitten meni enemmän tai vähemmän sekoiluksi... Agirata oli puoleenväliin ihan jees, sitten pääsi yksi kaarre venymään, ja sen tilanteen vielä pelastettuani seuraavassa kohdassa unohdin ottaa koiran haltuun, ja sinnehän se putkeen sujahti A:n sijaan - kontaktihakuinen Bennyni... Ja toka rata kun hajosi ohjaukseni osalta ihan täysin, niin kaksi hyllyä sunnuntailta.

Keskiviikkona piipahdettiin Terhin kanssa TAMSKin iltakisoissa kirmaamassa pari agirataa. Eka rata oli Wütrichin, ja jotenkin oikein kivan oloinen. Tehtiinkin puhdas rata ihan hyvällä vauhdilla, mutta pikkuisen sellaista pelastelun makua oli pitkin rataa. Sen verran sitten meni muutamassa kohdassa linjat pitkiksi, että 0,50s lipsahti yliajalle... Toka rata oli Jalosen, ja sivusta katsottuna ensivaikutelma oli lähinnä hämmennys. Jotenkin vaikutti niin hassulta radalta, mm. keskimmäisin aita mentiin neljään kertaan ja "samanlaisesta" kohdasta piti ensin valikoida putkensuu ja hetken perästä ihan samalla lähestymisellä puomin ylösmeno... Niin ja radan loppukin vaikutti alkuun haasteelliselta, kun radan halki piti hyppyyttää koiraa ristiin rastiin. Mutta tutustuessa rataan pääsikin kivasti jyvälle, eikä se niin epälooginen ollutkaan, mitä sivusta vaikutti. Viimeisille hypyille saikin aika kivan linjan, jos vaan luotti siihen, että koira hyppää aidat vinosta kulmasta. Bennyn kanssa etuna oli vielä se, että saatoin sen siihen haastavalle puomin aloitukselle saattaa huolella, koska puomin aikana ehdin juosta Bennyn kiinni vaikka takaperin... Ja siis, tämä rata meiltä oli ihan mukavaa yhteispeliä, ja linjatkin pysyi sopivan niukkoina. Nolla siis tältä radalta ja sijoituskin oli yllättäen jopa 4/34! Pakko myöntää että ihan vähän kirpaisi, että se tuplanolla jäi nyt 0,50s päähän... Mutta lupaavaa lupaavaa. Seuraavat kisat sitten onkin rotumestaruuskisat Hyvinkäällä reilun viikon päästä. Ja silloin pääsee Muusakin kokeilemaan ihka oikealle kisaradalle. :)

Valmennusta ja juoksutauon lopettelua

Meitä potkaisi Bennyn kanssa sellainen onni, että päästiin korvaavana koirakkona valmennustunnille, joita Kankaan Jari on pitänyt osalle seuramme edustajista pitkin kesää. Itse olin ekaa kertaa Jartsun koutsauksessa, ja hirmu hieno fiilis jäi. Ensinnäkin - on harvinaista herkkua että agikoutsilla on kokemusta käppänästä, ja siitä juteltiinkin heti alkuun tovi. Olen toki jo aikaisemmin saanut palautetta siitä, että jään liikaa ohjaamaan Bennyä takaa, vaikka voisin hyvin saatella sitä pidemmälle ja mennä enemmän yhtä matkaa. No, en tiedä mistä johtui, mutta vasta nyt aloin tajuta sitä ihan oikeasti. Jartsu huomautti monesti, että jään heittelemään koiraa ihan liikaa varsinkin aidoille, kun yhtä matkaa menemällä saisin lisää vauhtia ja pienemmät käännökset. Välistävedot alkaa vihdoin sujua, ja niistä saatiinkin hyvää palautetta. Lisäksi sydäntä lämmitti, kun viimeisimmäksi Jartsu kehui, että tykkää Bennyn liikkumisesta. :) Muutenkin jäi tosi hyvä fiilis, ja tuntui että saatiin kovasti eväitä jatkoa varten.

Tiistaina sitten Muusa palasi treeneihin juoksutauolta. Ja voi huokaus, mikä lahna radalla nähtiinkään... Juuri kun olin iloinnut mökkipihan keppitreeneissä, kuinka mahtava vauhti ja motivaatio sillä on keppi-hyppy-yhdistelmissä, niin johan pudottiin maanpinnalle. Tosin, Minna-koutsilta saatiin loistavan tiukkaa palautetta siitä, että ekalla vedolla jäin koko ajan odottamaan, että Muusa irtoaa hypylle. Siis himmailin koko ajan itse, ja siihen jäi Muusankin vauhti. Tokalla kerralla innostin muutenkin vähän paremmin ja oikeasti rupesin liikkumaan. Ja johan saatiin Muusaankin vauhtia. Pitäisi vaan oikeasti alkaa luottamaan, että tuo koira jotain osaakin, eikä varmistella ja tappaa kaikki vauhti heti alkuunsa... Myönnän, että turhaudun siitä inhottavasta seikasta, että Muusa on ihan eri koira kotipihoilla verrattuna treenikenttiin. Mutta sitä asiaa ei suinkaan paranna se, että pöllöilen itse, ja pahimmassa tapauksessa unohdan muistuttaa, että treenikentillä on niiiiiin kivaa. Oikeasti, pitäisi vaan muistaa aina jo heti alussa leikkiä ja hetsata siellä kentällä, eikä suoraan odottelusta treenipätkälle.

No, onneksi Muusankin kanssa koen nyt oivaltaneeni taas jotain uutta, ja ehkä tästä päästään taas eteenpäin. Parit kisastartit on Muusalle nyt kokeeksi ilmottu, ja katsotaan mitä niistä jää käteen. Ehkä pidättäydytään sitten vaan vielä reilusti kisoista, jos näyttää, että ihan lahnailua on nämä ekat startit. Onneksi on sentään vielä parit treenit, niin saan vähän motivaatiopätkiä alle ennen koitoksia. Mutta hei, positiivinen lopetus sentään tälle postaukselle! Muusan kontaktit oli ihan loistavia! Pari kertaa muistutettiin targetilla, ja neiti otti loistavat 2on2offit, jopa A:lla! Jee!

Haapsalun valloitus

Benny pääsi kokeilemaan kisaamista vierailla mailla, kun poppoomme pakkasi autot pullolleen ja käänsi nokat kohti Viroa. Alunperin myös Muusan oli tarkoitus päästä mukaan ja jopa kisaamaankin, mutta neiti päätti aloittaa juoksut odotettua aiemmin ja joutui tyytymään kotimaan mökkimaisemiin.

Haapsalu oli siis kohde, ja lauantaina kisattiin kolmen startin verran Bennyn kanssa. Radat olivat kaikki ihan kivoja, Henri Luomalan ratoja, eikä mitään kummallisia kommervenkkejä. Benny meni kivasti, mutta itse sössin lähestulkoon kaikki radat. Ekalla radalla hyllytys, kun annoin puolihuolimattomasti pujotella keppejä takaisinpäin virheen jälkeen. Muutenkin vaisuhko esitys omalta osaltani. Tokalla radalla kerättiin 15 virhepistettä, ja yllätys yllätys kepeiltä virhe jälleen. Taas sellainen, josta en oikein keksinyt, että mistä yhden välin ohitus johtui. Sitä ennen jo tosin A:lta kielto, kun muurin jälkeen Benny kääntyi eri puolelta kuin odotin, ja olin yksinkertaisesti itse tiellä. Niin ja yksi aidan sössiminenkin ehti olla välissä. Vika rata oli hyppäri, ja hyppäriangstistani huolimatta se olikin meidän paras rata näissä karkeloissa. Tehtiin ihan perusreipasta nollaa, kunnes - arvatkaas kolme kertaa - KEPEILLÄ virhe, kun Benny ei taipunut ekaan väliin. Ja huokaus. Olisin ihan hyvin ehtinyt auttaa kädellä siinä kohdin, jos olisin vaan ollut vähän skarpimpana. Videoista taas vaihteeksi kiitos Terhille!

Rata 1:


Rata 2:


Rata 3:


Eli siis meidän kehno putki jatkuu vaan, ja saisin kyllä itse vähän ryhdistäytyä, keskittyä ja olla radoilla paremmin skarppina. Täytyy kyllä myöntää, että näissä skaboissa kisakunto ei ollut allekirjoittaneella ihan parhaimmillaan, kun tuli kaikkiaan keskityttyä reissussa enemmän tuohon lomailupuoleen... :P Mutta vaikka menestystä ei meille tullut, niin loistava reissu oli ja ehdottomasti myös uudestaan olen valmis lähtemään Viroon kisareissuun. :)

AgiRotu

Viikko sitten torstai-iltana pakattiin kimpsut ja kampsut kyytiin, ja ajeltiin helteiseen Lappeenrantaan nauttimaan agilitystä ja karnevaalitunnelmasta AgiRodun merkeissä. 5 kartturia, 11 koiraa (sis. kääpiöpinseri, 2 x kääpiösnautseri, 4 x jackrusselinterrieri, staffi, bordercollie ja 2 x tanskandoggi) majoittuivat sopuisasti 60 neliön lomakaksioon, ja kaikki selvisivät hengissä myös paahtavista pitkistä päivistä agilitykenttien laitamilla.

Benny osallistui viikonloppuna neljälle viralliselle radalle sekä epäviralliseen joukkuekilpaan. Muusakin pääsi tekemään osuutensa, ensin epävirallisessa OpenClass-luokassa ja sitten joukkuekilpailussa. Bennyn radat viikonloppuna eivät menneet ihan putkeen, ja saldoksi kerättiin hyllyjä ja reiluja virheitä. Helle verotti hiukan lammasta muistuttavan karvapallon vauhtia, mutta mokailut olivat ihan kartturin omia. Jostain syystä olen onnistunut nykyään sössimään lähes kaikki pujottelusuoritukset, milloin ajoitukset ja milloin jotakin muuta. Mutta oli Bennyn radoilla paljon kivojakin kohtia, ja muutamiin onnistuneisiin ohjauksiin olen hyvinkin tyytyväinen. Mm. saksalaisen (?) onnistuin ihan kunnialla tekemään reilussa vauhdissa.

Agirata A (täysin hajonnut hyllytys):


Hyppyrata B (HYL, alusta asti mokailua ja keskeytin, kun koiraa ei näyttänyt kiinnostavan ollenkaan):


C-rata (ei mitään käsitystä, mitä kepeillä tapahtui...):

E-rata KV (kepit ja puomi sössitty, mutta muuten ok-fiilis):

Muusaan helle vaikutti huomattavasti raskaammin kuin Bennyyn. Tai sitten myös isolla tapahtumalla ja raskaalla viikonlopulla noin yleensä saattoi olla omaa vaikutustansa. Muusan startit olivat molemmat kaikenlisäksi sunnuntaina, viikonlopun päätteeksi. OpenClass-rataa oltiin jo pariin kertaan kokeiltu edellisissä treeneissä, ja se meni vallan mukavasti. Pientä epävarmuutta toisella hypyllä, kepeillä vauhdin hyytyminen, mutta ainoa virhe tuli putkella, kun Muusa kävi kysymässä tuomarilta, että mitäs hittoa se setä teki HÄNEN radallaan. Lopussa myös haukahti kerran paheksuvasti vieressä kyttäävälle tuomarille, mutta ei häiriintynyt hypyillä kuitenkaan. Lopputulemana siis tulos 5 ja sijoitus 19/41.

OpenClass - Muusa:


Joukkuekisassa neljä samanrotuista koiraa suorittivat saman radan viestinä, ja virhepisteet lisättiin sekunteina kokonaisaikaan. Muusa aloitti joukkueen suorituksen ainoana ei vielä kisaavana koirana, ja teki u_s_k_o_m_a_t_t_o_m_a_n hitaan, mutta puhtaan radan. Siis oikeasti, en ole nähnyt Muusan ikinä liikkuvan noin hitaasti, mutta ei neidillä silti käynyt mielessä mikään muu kuin suorittaa tunnollisesti kaikki esteet, jotka mutsi osoitti. Toisena viestissä lähti Milo (Bennyn puoliveli) tehden hienon puhtaan radan. Kolmantena pääsin taas kirmaamaan Bennyn kanssa, ja Benny oli makea! Teki reippaan nollan, eikä itselläni ole paljon muuta moitittavaa kuin yksi pitkä kaarros ennen keppejä - johtuen jälleen kerran siitä, etten ennakoinut valssia riittävästi. Ankkuriosuudelle lähti medivahvistuksemme Tessu, ja Tessu teki myös hienon reippaan nollan. Kokonaisuutena olen oikein tyytyväinen meidän joukkueeseemme, vaikka pikku hiomisia riittäisi monessa asiassa. Sijoitus joukkuekilpailussa oli lopulta 17/35.

Joukkueviesti:


Loppuun vielä tyytyväisen joukkueen kimppaposeeraus. :)

T niin kuin torstaitreenit

Eilen treenattiin melkoisessa hellesäässä ja paarmojen armoilla. Bennyä ei kyllä helle eikä paarmat häirinneet, vaan se oli ihan into piukassa heti kun vinkulelua vilautti. Radalla oli heti ekana haasteena ohjata koira puomille kahden putkensuun välistä. No, Benny ei ole niin putkihakuinen, joten kohtuullisen hyvin sain sen puomille. Ekalla kerralla vauhti oli vaan niin päätöntä, että puomin ylösmeno meni vähän sinnepäin sivusta (en nähnyt oliko se vaan kaahotusta vai lipsahtiko tassut?). Alastulolla sitten kontakti otettin kylkimyyryllä... Ilmeisesti vauhtia oli vaan niin paljon ja Benny kompuroi... Sylkkäri onnistui radalla hienosti, vaikka meinasinkin olla vaan jatkuvasti vähän liikaa edellä. Mutta lasken meidän kohdalla onnistuneeksi sen, että Benny ei tee mitään ylimääräisiä kaarroksia tai pyörähdyksiä. :D Putkiin irtoamiset oli jotenkin ihan hukassa, eli niitä vaan tarvisi hioa. Sain kyllä hyvää vinkkiä siihen, että ottaisin itse vähän selkeämpää ohjausta putkille. Eli lähetys vähän niiaten ja "keilaava" kädenliike mukaan. Laitetaan siis ennestään pitkälle herjoiteltavien listalle! :D

Muusakin pääsi kokeilemaan tätä rataa, kun varsinaisia ryhmäläisiä oli sen verran vähän paikalla. Ihan kohtuullisesti neiti veti pitkää rataa pelkillä kontaktien palkoilla. Putkien kanssa oli Muusallakin vähän motivaatio-ongelmia, joten samaa treeniä myös Muusalle. Kepit meni hienosti, ja aidoista menty kertaakaan ohi, joten niiden suhteen alkaa olla jo kivaa edistystä. :) Kontaktit vetää ihan kohtuuttomasti edelleen, joten tarvii vaan lisätä palkkausta muille esteille. Mutta kontakteihin sinänsä alan kyllä olla aika tyytyväinen, koska Muikkis osaa jo ilman targettia tai edes namia hakea oikean asennon ja jää odottamaan, että heitän namin maahan. Ei se varmaan vielä kestäisi kovin lujaa ohijuoksua, mutta ehtiihän sitä harjoitella vielä.

Muusa pääseekin oikein tositoimiin lähitulevaisuudessa, sillä ilmoitin Muusan AgiRotuun OpenClass-luokkaan, eli epäviralliselle radalle. Lisäksi jouduttiin ottamaan Muusa varakoiran paikalta joukkuekilpailuun mukaan, kun yksi joukkueemme jäsenkoira sairastui. :( No, lähden sillä asenteella, että kunhan Muusa saa vähän hauskaa pitää molemmilla radoilla, niin se riittää. :) Virallisiakin luokkia tässä hiljalleen aletaan harkita. Ehkä vielä kesän aikana kokeillaan ja katsotaan, missä mennään. Sitten tarvittaessa vielä treeniä ennen varsinaista kisauran aloittamista. Mutta hiljalleen aletaan olla siinä vaiheessa, että voisi jo lähteä kokeilemaan. :)