Tunnelmiani tällä hetkellä voisi ehkä kuvata parhaiten, jos saisin tähän liitettyä sata tuulettavaa ja tanssivaa hymiötä! Pääsimme nimittäin Bennyn kanssa agilityn alkeiskurssille! Hallintatesti oli viime maanantaina ja tähän asti olen jännittänyt, ketkä kurssille pääsivät. Sähköpostiakin olen koko viikon päivitellyt monta kertaa päivässä, ettei jännittävä tieto vain pääsisi liian montaa tuntia vanhenemaan postilaatikossa... Onneksi odotuksella oli iloinen lopputulos! :)
Hallintatestiin osallistui siis noin 25 koirakkoa ja kahdessa ryhmässä katsottiin osaamista seuraavissa osa-alueissa: koiran ja ohjaajan kontakti, luoksepäästävyys, seuraaminen, paikalleen jääminen, luoksetulo ja lelulla leikkiminen. Lisäksi ohjaajat haastattelivat lyhyesti osallistujia lähinnä siitä, mikä oli agilityn suhteen aiempi kokemus ja mitkä olivat tavoitteet. Menin testipaikalle hyvissä ajoin ja olin aluksi ihan paniikissa, sillä Benny käyttäytyi todella omituisesti. Jo autossa se tavoistaan poiketen alkoi vinkua ja ulista kauan ennen kuin edes lähestyimme treenikenttää. Ehkä se aisti jännitykseni, sillä muutakaan selitystä en keksi. Kentällä oli vain muutama koira sinne saapuessamme, mutta en ollut aluksi saada minkäänlaista kontaktia Bennyyn. Makkara ei kelvannut, eikä lelu sitäkään vähää, ja olin jo miltei itkun partaalla käyttäessäni koiraa pissatusalueella. Sitkeästi yritin kuitenkin pysytellä ärsykkeistä riittävän etäällä ja palkata pienestäkin kontaktista. Niin Benny sitten hiljalleen alkoi palailla omaksi itsekseen, ja testin alkaessa minulla oli taas kunnon kontakti koiraani. :)
Itse testi meni oikein mainiosti, eikä Bennyä hetkauttanut mikään ympärillä tapahtuva. Luoksepäästävyys oli vapaamuotoinen, ja Bennykin vaan kiemurteli onnessaan, kun sitä tultiin rapsuttelemaan. Seuraaminen meni mielestäni oikein onnistuneesti, vaikka se ehkä olikin vähän vapaamuotoisempaa kuin toko- tai pk-kokeissa. Onneksi sillä ei tässä ollutkaan merkitystä. Paikallaolossa jokainen sai itse määritellä koiransa tason ja jättää sen siten kuin halusi, niin pitkäksi aikaa kuin halusi ja loitota koirasta niin paljon kuin halusi. En ole sitä kauheasti Bennyn kanssa harjoitellut, mutta ei siinä mitään suuria ongelmia ole ollutkaan. Lähinnä Benny on herkkä nousemaan ylös siinä vaiheessa kun tulen sen eteen/viereen palkkaamaan. Otin itse aika varman päälle välimatkan ja keston kanssa, ja hyvinhän se menikin. Luoksetulossa ei myöskään mitään hämminkiä, Benny jäi nätisti istumaan paikalleen ja tuli kuin raketti sitten kutsuttaessa.
Leikkimisosuutta pelkäsin ehkä eniten, sillä Benny ei todellakaan ole ikinä innostunut leluista häiriötilanteissa. Viime postauksessa kerroinkin enemmän meidän leikkimisharjoituksista, mutta testipäivän lähestyessä leikkiminen ei edistynyt ollenkaan... Viime hetkillä päätin ottaa testiin vinkulelun, sillä ne ovat ainoita leluja, joita Benny himoitsee ehdoitta. Niillä ei vaan ole kovin helppo palkata, sillä niiden kanssa Bennyn mielestä hauskin leikki on se, että saa härnätä minua juoksemalla lelu suussa karkuun. Löysin kuitenkin vain pari päivää ennen hallintakoetta kumisen vinkulelun, joka oli pitkulainen ohuehko pötkö ja sisällä oli vanutäytettäkin vinkumisen lisäksi. Tästä Benny hullaantui ihan vallan, ja sen kanssa onnistuu myös retuuttaminen minun kanssani. Toivottavasti se vaan osoittautuu vielä kestäväksikin. ;) Testissä leikkiminen meni siis tällä lelulla - koira hihnassa - oikein mallikkaasti ja Benny innostui lelusta oikein tosissaan. Irrotti kuitenkin kiltisti heti pyydettäessä, ja olin niin ylpeä pikkupiskistäni!
Nyt siis odotan into piukassa alkavaa kurssia, jonka ensimmäinen kerta onkin jo ylihuomenna maanantaina! Iloa varjostaa ainoastaan se, että joudun pari kertaa kurssista jättämään väliin matkailun vuoksi. Vaikka, en voi kyllä rehellisesti sanoa, että matka Japaniin harmittaisi siltikään millään lailla. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti